Ensimmäistä kertaa kirjoittelemassa

Blogin perustaminen on ollu miulla suunnitelmissa jo monta kuukautta, mut aina kun olen ajatellut aloittaa nii se on vaa jostain syystä jääny ja unohtunu. Nyt kuitenkin vihdoin sain perustettua oman blogin ihanan serkkuni avustuksella, kiitos vielä! Ja tässä nyt kirjoitan ensimmäistä kertaa...

 Tän blogin perustin lähinnä sen takia, että voin jakaa kuulumisiani läheisteni kesken, mutta tottakai kaikki muutkin lukijat ovat tervetulleita lukemaan elämästäni vaihtarina Brasiliassa. 

Hain Brasiliaan vahto-oppilaaksi jo reilu vuosi sitten Into nimisen järjestön kautta. Aika lähtöön kului nopeasti odottelusta huolimatta. Lähtö päiväni oli siis 12 päivä Heinäkuuta. Ja sen verran kerron lähtöä edeltävistä päivistä, että vietin paljon aikaa minulle tärkeiden ihmisten eli perheeni, sukulaisteni ja ystävieni kanssa. 

 Matka Henlsingistä Nataliin ei ollut mistään helpoimmasta päästä, sillä minulla oli kaksi vaihtoa ja minä en ole mikään kovin kokenut lentäjä. Matkasta hankalan teki se, että ensimmäinen lento oli myöhässä ja sen myötä myöhästyin kaikilta muilta lennoilta. Jouduin sumplimaan itselleni uudet lennot Lissabonissa sekä São Paulossa ja sekään ei ollut niin yksinkertaista,sillä kielitaitoni ei ole parhaimmasta päästä. São Paulossa sain kuulla, että laukkuni saapuu vasta seuraavana päivänä, joten olin ilman matkatavaroita. Ja koska olin myöhästynyt São paulosta Nataliin lähtevästä koneesta jouduin menemään yksin bussilla yöksi hotelliin ja vasta seuraavana aamuna pääsin lentämään Nataliin. Natalin kentällä minua oli vastassa host-perhe äiti (Craca) ja veli (Lucas). Myös aluevalvojani (Margareth) oli paikalla perheineensä.

 Ensimmäisinä päivinä vietin paljon aikaa aluevalvojani kotona opiskelemassa portugalia. Ja portugalin kielen opiskelu sujuu ihan hyvin. Mielestäni ymmärrän jo aika paljon siihen verrattuna mitä ymmärsin tullessani tänne, puhun myös jo muutamia lauseita. :D

  Olemme käyneet yhdessä aluevalvojan ja hänen perheensä kanssa useilla eri rannoilla ja kaupungilla shoppailemassa. Kotona viihdyn ihan hyvin, tosin olen tottunut siihen, että Suomessa aina kotona olessani höpöttelen koko ajan äidin, veljen tai kavereitteni kanssa ja täällä taas olen enimmäkseen yksin kotona, sillä host äiti on päivät poissa kotoa ja veli on hyvin hiljainen. Olen aloittanut capoeiran harrastamisen (jota jo siis harrastin Suomessa) ja minulla on neljä kertaa viikossa harjoitukset. Hankin myös itselleni salikortin läheiselle kuntosalille joten olen useinmiten päivisin itsekin poissa kotoa joten hiljaisuus kotona  ei enää niin paljon häiritse. 

 Koulun aloitus sujui erinomaisesti. Minut otettiin todella hyvin luokassa vastaan ja luokkakaverini ovat ihania sekä todella äänekkäitä. 

Tässä nyt jonkin verran siitä miten alku on lähtenyt käyntiin. Kirjoitan taas myöhemmin lisää.

Saana